Suvun historiaa

Perimätiedon mukaan Ruotsista on karkotettu kaksi veljestä tanskalaisen kruununvoudin tappamisen vuoksi. He olivat asuneet Skånessa tilallaan ja mielestään joutuneet voudin liiallisen veronkiristyksen kohteeksi. ( Skåne oli tuolloin Tanskan alainen).

Toinen perimätieto kertoo miehestä, joka joutui karkotetuksi aiheuttamastaan papin kuolemantuottamuksesta. Hän oli seurustellut papin tyttären kanssa ja heidän ollessaan kahden kesken kamarissa, tytön pappisisä olisi seurannut oven takana mitä huoneessa tapahtuu. Kun mies sitten aukaisi oven voimakkaasti, oven nuppi osui papin ohimoon aiheuttaen kuoleman.

Jälkimmäinen vaihtoehto saa jotenkin tukea perimätiedosta, jossa mainitaan miehen Suomeen tullessaan olleen entisen pappismiehen ja aatelisen. Joka tapauksessa hänen nimensä ei silloin olisi ollut Ålander. Perimätiedon mukaan hän olisi omaksunut nimen Ahvenanmaalla asuessaan, siellä valmistetun venemallin mukaan. Ahvenanmaalta hän olisi kulkeutunut mantereelle ja asettunut asumaan Iisalmen pitäjän Huotarin kylän Poromäelle.

Vuoden 1688, silloisen Viipurin ja Savonlinnan lääniin kuuluvan Iisalmen pitäjän maa-, manttaali-, eikä muissakaan veroluetteloissa mainita Ålandereita. Suku puuttuu vielä v.1710 veroluettelostakin.

Ensimmäisen kerran nimi tulee esille Iisalmen käräjäpöytäkirjassa 7- 8. 2.1711, kun siellä kerrotaan muun muassa, että kruununvouti oli edellisenä vuonna määrännyt veronkantokirjurin (öpbördzskrifware) Göstaf Ollanderin häätämään erään talonpojan tilaltaan. Eli veroluetteloon verraten hän olisi tullut Iisalmeen v. 1710-1711 kruununvirkamiehenä jostakin. Ehkä tulo saadaan seuraavaan sukukirjaan mennessä selvitettyä. Manttaaliveroluettelossa v.1712 Göstaf Ollander on luettelon lopussa kirkkoherra Jacob Hoffrenin perheen, sekä piikansa Marketta Niskattaren ja renki Olli Ruotsalaisen (Routzalain) jälkeen. Göstaf ilmeisesti suoritti veronkannon apulaisenaan sananviejä? (Uprijdaren) Johan Kakkinen. Omalta osaltaan Göstaf on maksanut henkiveroa 16 äyriä yhdestä miespuolisesta henkilöstä eli vain itsestään, joten hän oli ilmeisesti perheetön. Muita Åhlandereita tai Ollandereita ei ko. veroluettelossa ole.

Seuraava maininta hänestä löytyy v. 1717 (Savon historia II). Isovihan aikaisessa venäläishallinnossa Iisalmen nimismiespiiri oli jaettu kuuteen staarostakuntaa. Gustaf Åhlander oli Martikkalansaaren staarostana. Alue lienee käsittänyt nykyisen Lapinlahden. Staarostan päätehtävänä oli vastata alueensa veronkannosta. Viimeinen maininta hänestä on 12.9.1722 käräjillä, jossa mainitaan staarosta Gustaf Åhlander, joka oli vielä v.1717 pitäjässä asuva, mutta vainajana jo mainittuna käräjänpitoaikana.

Seuraavan kerran suvusta alkaa tihkua tietoa 1730-luvulla. Pohjois-Karjalan historiassa mainitaan Liperissä kaupunkilaisräätäli Fredrik Ollander, joka ompeli v.1731-1732 lääninsihteeri Printzin perheelle vaatteita. Seuraava havainto on Iisalmessa v.1733, jolloin hän oli Partalan kylällä kapteeni Hästeskon renkinä. Vuonna 1734 mainitaan Iisalmen seurakunnan rippikirjassa räätäli Fridrich Ålander asuinkylänään Porovesi. Samana vuonna hän anoi ja vaikutusvaltaisten tahojen suosiolla hyväksyttiin Kuopioon pitäjänräätäliksi. Kuopion historia I:ssä on kirjoitettu: "Ålander sai anomansa oikeuden ja ryhtyi räätälöimään sekä upseerien, kruunun virkamiesten ja muun herrasväen, sekä myös yhteisen rahvaan hyödyksi Kuopiossa. Hän oli tullut seudulle Lappeenrannasta, tosin matkalla viipymiensä pysähdysten jälkeen eri pitäjissä"

Kuopion käräjäpöytäkirjan 20.8.1739 mukaan Fredrik Å (O)lander oleskeli Kuopiossa helmikuussa 1739 kynttilänmessun aikaan. Mainitun asiakirjan 5 §:ssä on seuraava juttu: "Sokne skrättaren, konstehrfahrne Friedrich Ulander andrages hurusom han efter ortens pläggset stäldtzlat kynder mässotuijden pigan Christin Wartjatar, tienante thå länsman Lars Paldanius och i stäzsell gifwit henne enkell silkis näsduk a d(ahle) r 26% (öre) kmzt (Kopparmynts) wärde,det öfriga skulle afräknaspå löhn...", eli pitäjänräätäli Friedrich Ullander olisi palkannnimismies Lars Paldaniuksen palvelijan Kirsti Wartiaisen itselleen ja antanut yksinkertaisen silkkisen nenäliinan osapalkkana, jolloin ei olisi tarvinnut maksaa koko palkkaa rahana. Kirsti kuitenkin väitti saaneensa nenäliinan vain lainaksi. Myös 15.10.1747 Kuopion käräjäpöytäkirjassa on juttu, jossa mainitaan "sokneskräddaren Friedrich Ålander". Hänen on täytynyt olla luku- ja kirjoitustaitoinen. Kuopion msrk: rippikirjassa v. 1739-1746 mainitaan "´Fridrich Olander" vaimonsa kera (ei nimeä) asuvaksi Sahwilax-nimisessä kylässä. Seuraavassa rippikirjassa v. 1749-1759 on samaan kylään merkitty "Skräddaren T (torppare) Friedrich Ålander 50 Idensalmi, h. (hustro) Maria Örn 47 i Idensalmi, son Fredrik 17" Numerot nimien perässä tarkoittavat henkilöiden ikiä. Seuraava rippikirja on vasta v. 1776-1781, jolloinka Fredrik oli perheineen muuttanut Ahmonsaareen. Edellisessä kirjassa merkinnät i Idensalmi ovat jälkeenpäin kirjoitettuja ja ovat huomautuksena siitä, minne perhe on muuttanut.

Kuopiosta v. 1763 Iisalmeen muutettuaan kävi Fredrik myös käräjillä. Vuoden 1765 käräjäpöytäkirjoihin sisältyy eräs juttu, jossa mainitaan räätäli Friedich Ålander ja kultasormus merkinnöillä "J.B.Ö.". Kirjaimet tarkoittanevat jompaa kumpaa hänen appivanhemmistaan. Kyseinen pöytäkirja löytynee maakunta-arkistosta tai Kansallisarkistosta Helsingistä.

Georg Ollander mainitaan myös Iisalmen manttaaliluettelossa v. 1734 Paloisten kylässä kapteeni Hästeskon renkinä. Hän lienee Fredrikin veli. Elämänvaiheita ei ole seurattu enempää.

Carl Å(h)lander, todennäköisesti veljeksistä nuorin, muutti 1730-luvun lopulla Ouluun ja asettui asumaan Lappasten taloon, jonka tyttären, Britan kanssa vihittiin 14.4.1741. Kuulutuksissa 26.3.1741 mainitaan Carl Carlson, eli veljesten isä olisi Carl. Aiemmin mainittu Göstaf saattoi olla heidän setänsä. Britan isä Johan Klementinp. Lappast(e), k. 1742, käynyt ripillä 22.8.1742. Äiti Brita käynyt ripillä 15.1.1751. Isoisä Klement Emersson Lappast kuoli 4.9.1697. Hänellä mainitaan lisäksi lapset : Brita, Mary ja Anders.

Oulunkyläläiset Olli Ålander ja veljensä professori Kyösti Ålander ovat tutkituttaneet perimätietoa v. 1959 assistentti A. Iloniemellä. Carlin ja Fredrikin sukuhaarojen perimätiedot ovat samankaltaiset, sen tarkempaa tietoa ei ole selvinnyt. Seuraava liittynee edelliseen tutkimukseen. Viitasaarella on asunut Johan Ålander, vaimo Beata Porthan, edellinen miehensä Johan Castelius Viitasaaren kappalainen vv. 1714- 31.2.1743. Beatan s.aika 23.4.1714 ja vihittyn Johanin kanssa v. 1744. Heille syntyi seitsemän lasta. Perheen vaiheita on vaikea tutkia 1700 luvulla, koska Viitasaarella oli "yläkerrastaan" sairas kirkkoherra, eikä siellä pidetty rippikirjoja, kuin vasta 1780-luvulta lähtien.

1800-luvun loppupuoliskolla alettiin kirkonkirjoissa nimeä "suomentamaa". Mm. Karttulassa v. 1891 Iisalmesta muuttanut ruukintyöläinen Gustaf Ålander on em. vuoden jälkeen perheineen kirjoitettu muotoon Olander ja etunimi "Kustu". Juankosken tehdasseurakunnan kirjoissa nimi on myös muutettu Olanderiksi, samoin Kuopiossa.

On myös toinen Ruotsista tullut, eli sotakamreeri Erik Olander (1730-1775) suku. Hän tuli sukuhaaran tiedon mukaan ensin Viaporiin linnoitustöihin ja asettui myöhemmin Tuusulaan, missä hän myös kuoli. Tämän samannimisen eri heimokannan erottaminen omastamme onnistuu vain sukututkimuksen avulla. Muita Iisalmen Ålandereista suomennettuja tai muutettuja nimiä on sukurekisterissämme seuraavasti: Jokimaa, Jokivartio, Karuaho, Oula, Olasvuo, Orkamo, Puuskala ja Saano. Suku on kolmen vuosisadan aikana lisääntynyt jo tiedossa olevilta osiltaankin kiitettävästi ja levittäytynyt ympäri maailmaa. Meitä on mm. Ambomaalla, Amerikassa, Ruotsissa, Kreikassa, Saksassa, Englannissa ja Venäjällä. 1800-luvulla St. Petersburg I. Pietari oli monen perheen ja nuoren muuttokohde.

Suvun varhaistietoa on kerääntynyt ja kerätty ajan myötä monista eri tietolähteistä. tutkimuksessa ja kokoamisessa on ison työn tehnyt Pentti Utriainen. sukuseuramme perustaja- ja ens. hallituksen jäsen. Hän teki tiedostosta myös ns. luurankoversion työkirjaksi sukuseuran käyttöön v. 1998 sukukokokseen. Nimiä kirjassa oli jo n. 3600. Vuodesta 1999 lähtien on allekirjoittanut jatkanut Pentin tallennustyötä ja tutustunut suvun historiaan tutkimalla mm. 1700-luvun molemmin puolin Viipuri-Savonlinna läänintilien veroluetteloita sekä eri seurakuntien kirkonkirjoja 1700, 1800 ja 1900-luvuilta. Tutkimustulokseni olen liittänyt aikaisempaan aineistoon. Nuorempien polvien tietojen keruusta on päävastuun kantanut sukuseuramme perustajajäsen pj. Eini Tallgren. Hänen ansiostaan, joskus uuvuttavankin uurastuksen tuloksena on verrattain kattava nykypäivään ulottuva sukutietomme ollut mahdollista kirjoittaa. Hän on ylläpitänyt myös varatiedostoamme täydennettynä lukuisilla yhteystiedoilla ym. tärkeillä muistiinpanoilla.

(Lainaus Ålanderien sukukirjasta, teksti Vilho Karuaho)

Vilho Karuahon on uusissa tutkimuksissaan selvittänyt, että kantaisämme Fredrik Ålander ja Maria Örn vihittiin v. 1738 Iisalmessa. Tieto on poimittu Savonlinnan ja Kymenkartanon läänintileistä v:lta 1738. Savon keskisessä kihlakunnassa Iisalmessa on peritty leimaveroja avioliittokuulutuksista. Tässä luettelossa tilikirjan sivulla 3249 mainitaan pitäjänräätäli Fredrik Ålander Kuopiosta ja Maria Örn Iisalmesta. Maria Örnin tarkkaa sukuperää ei löydy, mutta hän on todennäköisesti sotamies Hans Örnin tytär Iisalmen Palois-kylästä. Tämä henkilö löytyy Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelosta v:lta 1719 Iisalmesta n:lla 97. Hans kuoli 25.1.1719. (Sukukirjan taulu numero 1)